Liikuntamahdollisuuksista aikuisena

 Kolmikymppisenä kaipasin kovin liikuntaa muttei tuntunut onnistuvan, että olisi viikoittainen liikuntaharrastus. Kerran olin raskaana ja vauva teki mahdolliseksi päästä aikidotreeneihin, kun sitä niin kaipasin. Se teki jonkun viivan kuin karatevetäjä aikoinaan liikuntaharrastukseen pääsyn tueksi. Mutta treeneissä oli joku kiknalainen tekninen tms mies joka toi ikävän rytyytynsen tyylin ja epäonnisen ja niin kotona tuli keskenmeno. Mutta kenties vauva teki monta samaa merkintää ja siitä tuo joillekin kiinalaisilke opeille tyypillinen tyyli. Ehkä kiinalaisille käy samoin, kjn jaöanilaiset laittavat heille liikunnan harrastamusen mahdollisuuksia. Eli ei pitäisi tehdä montaa samanlaista merkintää, vaan yksi viiva vain, jos siitä on apua treenaamaan pääsyssä, ja loppu peruskoulun ooettaman maailmankuvan mukaan, että miten on hyvä elää ja mikä on terveellustä toimibtakyvylle, ja ehkä ihminen eläimenä biologian mukaan, yms eli koulun ohjeen mukaan liikunta eikä viivamerkintöjä mobtaa, jos ollenkaan niitä tarvitaan. 

Minulla ei siis ole lapsia ja ei niin kokemusta raskauksistakaan, mutta laadin liikunnallusille suomalaiseen tapaan yleissivistyksen omaavilla naisille ohjeita synnytysteiden avaamisesta, näin etäämpää ajatellen, ja niistä on jäänyt hyvä tunnelma kuin äiti ja vauva voisivat hyvin, olisivat terveitä ja onnellisia https://parantamisesta6.blogspot.com/2023/10/synnytysteiden-avaaminen.html

7.11.2023   Kirjanen https://www.amazon.com/dp/B0CLL26CN9?ref_=ast_author_dp

https://www.amazon.com/gp/aw/d/B0CMV7XFLB/ref=tmm_pap_swatch_0?ie=UTF8&qid=&sr=

8.11.2023   Tämän kirjasen ohjeet sopivat kai koulusivistyksen omaaville, jotka pitävät liikunnasta, musiikista, ulkoilusta vaihtelevissa säissä ja luonnosta, sekä käytännön tekemisistä, kenties joskus uskonnostakin sekä lmaavat hyvän objektiivisen ajattelun, joka ei ole elämänkuelteinen vaan sopii arkijärjen kanssa hyvin yhteen. 

https://www.amazon.com/dp/B0CMV7XFLB?ref_=pe_3052080_397514860

Alkuperäiset ohjeet siis blogissani www.parantaminen.info eli parantamisesta.blogspot.com ks hakemistoista "synnytys", käytännössä ekasta hakemistosta vain plus blogikohdat E994. ja E995. 

For the tropicians: Of ways of keeping the stomach muscles

 " f15.   9th of August 2023   I was thinking of how people from the tropics tend to keep their stomach muscles unmoving, it seems rigidly the same all the time, which does not allow variations in the ways of doing according to the things done. The ever varying weathers in a climate of four seasons bring lots of such variation, which to me feels like needed for wisdom of lufe, and is good for health and revovery, but as said the people voming from the tropics do not seem to take the Finnish weathers that way. And I do not know if so much variation of weathers is needed for such a basic thing in life. It seems that people with another kind of character could get the variation in the tropics from the different times of the day with their temperatures and activities. And such variation comes also from the other things done, not only from being outdoors in a certain weather, just for such variations of activities is the need for varied states of mind and ways of doing, which are reflected kn keeping stomach muscles in a certain way. So as one changes from one kind of activity and emotionally felt atmosphete via natural rythms of action to anither activity, say from work start going homewards, go to a hobby, enjoy one's time there and start going homewards in a kind of happy state of mind, which is diffetent from the even tracks of some other people that one knows, so one's rythm of life, stomach muscles, feelings, way of doing vary in natural ways according to the situations, and the rythm is different and more natural than that of the fixedly living. 

"

From my blog Skills of Christmas gnomes 

My book "Singing experience of life and Healthy natural ages old ways of living"

  My new book "Singing experience of life and Healthy natural ages old ways of living", 15usd +post, ought to be in a few days time be available for sale at www.amazon.com/author/khtervola and at other Amazon internet bookshops soon after that, for example at www.amazon.fr search "tervola". 

https://www.amazon.fr/dp/B0CCCNDQT9/ref=mp_s_a_1_11?crid=1XR9P2IVVHQ1H&keywords=tervola&qid=1690215336&sprefix=tervola%2Caps%2C212&sr=8-11

Pienemmissä merkeissä

 Luin uutisista Helsingin olympialaisten soihtuviestin muistoviestistä Kyyjärvellä nyt 2022, ks   https://yle.fi/uutiset/3-12537723 . Paikkakunta vaikutti kovin pieneltä, urheilukentän vasta silloin tekivät, mutta noin pieni, mitättömämmän oloinennjoukko kuin olympialaiset olympiastadionilla, tuntui ohittavan joitain kompastuskiviä, mihin isommat sortuvat, oli kuin olisi liikunnan harrastamista siinä kokoluokassa muu maailma paremmin suvainnut. Mutta ehkä osasyy oli, etteivät soihdun kanssa juosseet niin lujaa kuin tavallisesti. 

Miksi seksuaalisuus toisi liikunnalle tilaa

 Kun harrastin akkidoa knnolla, jotkut toiset harrastajat sanoivat, että liikunnalle saa tilaa, jos sen onnistuu yhdistämään seksuaalisuuteen. Vanhat kai ajattelevat elämästä, että nuorena on tärkeää, että saa lapsia, ja viittaavat sillä koko 20 vuoden lastenkasvatukseen ja perhe-elämään. Toisaalta tiedetään, että jos jokin asia mainitaan seksuaalisuudelle varmasti kovin edullisena, niin siitä ei yleensä enää sitten päästä eroon. Ja ehkä puolisoehdokkaat liikuntaharrastuksessa olisivat kai vanneet tietoa, että ketkä haluaisivat sieltä puolison, jos sopiva löytyy. 

Kehon ja liikkumisen hahmotustavoista

 Youtube.com issa oli video muinaisista kreikkalaisista kai olympiaurheiluunkin liittyvidtä kehon ja liikkumisen hahmotustavoidta, jotka noin vaasien kuvista arvioiden näyttivät tuovan eri ihmistyypeille monimutkaisemman ja urheilijamaisemman käsityksen kehosta ja liikkumusesta. https://m.youtube.com/watch?v=UF9CRW_AguA

Alkua vasta ehdin katsoa, sitten jäin miettimään.

Oma jumppa tms

 En ole aikoihin liikkunut ja nyt asun Espoossa. Viime kesänä täytin 50 ja olen edelleen jotenkin kirjoittamisen lokerossa, vaikka aiheeksi on jäänyt lähinnä terveet elämäntavat vanhemmalla iällä, mikä on se, mitä Savonlinnadsa jäi paljolti ouuttumaan ja miksi muutin takaisin pääkaupunkuseufulle, mutta täällä olen viimeisen vuoden ollut lähinnä uninen enkä tuedä, että miksi.

Liikunta on minulta liiaksi jäänyt, ja se meinaa, että olisi liikuttava edes jotakun kotona silloin kun mieli tekee. Jostain syystä tuntui nyt, että siitäkin tarttis jotakkn kurjata ylös.

Liiku niin kuin hyvältä tuntuu. Etsi venytyksillä mm hyvää ryhtiä, joka on sinulle luonteva ja terveellinenkin. 

Liikkeitä on monenilmeisiä. Yhdellä tuulella sopivat yhdentyyliset, toisella toisentyyluset. Älä pakota itseäsi vaan etsi luo teenlaadullesi tänään sopivat liikkeet, niin niiden tienoilta tulee helpommin hyvä olo. Toisena päivänä voi kaivata toisenlaista harjaannusta. Muttä älä tee kyvin lyttyyn laittavia liikkeitä, äläkä liiku tönien, kuuntelematta liikeitäsi ja ympäristöäsi. 

Aikidon liikkumistavasta

 Aikido on japanilainen taistelulaji, jota nuorempana harrastin kymmenusen vuotta ja jossa on tsrkoitus opoia puolustautumaan ilnab että kukaan vahingoittuu. Aikidon on laatinut, perustanut japanilainen vanha mies, taidtelukokemusta omannyt hengellusesti suuntsutunut sotilas. Aikido sanana tsrkoittaa tietä harmonuaan. Aikidossa pääosin kaadetaan hyökkääjä ködestä horjuttamalla, mutta joskus harjoitellaan myös puumiekkojen ja puukeppien käyttöä, mi kä sanotaan kehittävän etäisyyksuen tajua. Harrastajien mielipide luenee että itsepuolustuksena aikido on aika tehoton tsi vaikea saada onnustumaan, muttei puppua, ja on hauska liikuntahatrastus. 

Puumiekoilla harjouteltaessa nostetaan usein kädet pään päälle ikään kuin vslmiusasebtoon, mikä mi ua hämmästytti äsken kun jäin vettaamaan sitä metalliveitsiin tms  joita videolla näin. Vahvempi asento olisi kädet alempana suojaamassa ja nooeasti valmiina ksikkeen jotenkin arkijärkusemmin. Mutta tulisikl dilloin mieliaöasta punttaavampi, jolloin huomion piiri kapeutuu, ihminen typertyy ja on alttiina sivulta tuleville hyökkäyksille, törmäyksille tms. Kun taas jos nodtaa kädrt ylös, niin havshtuu huomaamaan, että aha maailma on llemassa ja reaktiot tulevat koko maiseman tapahtumiin eikä vain väluttömään huomion kohteeseen. Punttaava ei myöskään ole keyyerä ja energinen, ei nooeareaktioinen ja ei saa vapaa-ajan harrastuksen ilia liikunnasta, jonkinlaista vapautunutta hyväntahtoista hyväntuuliduutta ja jaksavaiduutta, virkustymustä. 

Liikutaanko muissa maanosissa enemmän kuin Suomessa?

 Katsoin youtube.com ista englanninkielisen videon maailman suurimmista väkijoukoista, ja en tosin katsoessani tarkoitujsella miettinyt asiaa, mutta minulle jäi vaikutelma, että melkein kaikki noista miljoonista ihmisistä mm usassa, Brasilialaisessa konsertissa ja Intiassa harrastivat joko liikuntaa tai hyötyliikuntaa elämässään, jolloin siis jos suomalaisilta etenkin iän myötä tai muualla kuin suurissa kaupungeissa näyttävät liikubtamahdollisuudet jäävän pois, niin siihen on jokin muu syy kuin tropiikkilaisten ym ulkomaalaisten huonokuntoisuus. 

Vanhusten liikunnallisuuden tiellä olevista esteistä

Nyt, kun olen jo melkein 50, olen oppinut jo aika monta asiaa siitä, mihin liikunnan harrastaminen vanhuksilla kaatuu, ainakin, jollei noita asioita tiedä.
* Aika monella kai on jokin proteesi, erityisesti kai polvet, ja silloin ei voi enää reippaasti liikkua. Ongelmana kai on, että jotkut telovat heikkoja vanhuksia tahallaan. Monella kai myös on nivelrikko ja sen vuoksi keinonivel - vai proteesi tms, kun ovat liikkuneet liian vöhön ja lihakset eivät kanna nniveliä paremmiksi, mutta sellaiseen kai auttaisi liikunta. Olennaista kai olisi tiedostaa, keitä ei voi saada liikuntaharrastuksiin mukaan. Tässä missä olen nyt asunut 7 vuotta, on paljon penkillä istuvia ja hiljalleen köäveleviä vanhuksia, ei kai niin kamalan vanhoja, muttei kukaan ota muutamaa askerlta johonkin väliin reippaammin, kun kerran oli juuri nuoren seurassa, ja se on minua kovin ihmetyttänyt, kun se oman reippaamman elämän ja liikunnan harrastamisen mahdollisuuksia karsii pois, jos ja kun tulee pitäneeksi heille seuraa.
* Osa vanhuksista on tropiikista, esim. Afrikasta,missä ei liikuta ainakaan suomalaiseen tapaan ja suomalaiseen vuorokaudenaikaan, ja niin haluaa muidenkin vanhusten olevan paikoillaan ja pitäövän seuraa, vaikka itse toisaalta olisivat murhaorientoituneita.
* Moni vanhus on heikkokuntoinen,koska ei ole harrastanut liikuntaa. Siihen kai auttaisi tervehenkinen taktiikka kunnon kohotttamisessa ja harrastuksen ylläpitämisessä.
* Osa vanhusten kanssa tekemisissä olevista nuoremmista, usein ulkomaalaisista, sekä hoitoalojen väki, pitää suomalaisia vanhuksia ryhmänä uhkana, jolle ei halua liikunnallisten vapaata suvereenia asemaa vaan jotka haluaa pitää uhkailtuina ja pulassa.
* Moni vanhus pitää seuraa sairaille tuttaville, aj niin usein liikkuu vähemmän ja hitaammin.
* Vanhemmiten tavallisiin tekemisiin on kertynyt kyllästyttävän suuri määrä toistoja, esim. tuhansia tai paljon enemmän vielä, ja niin tekemisentapa käytännön jutuissa on usealta vanhukselta mennyt huonoksi, ja taas teoreettisten yms suursaavutustem ja taiteen,hengellisyyden yms monimutkaisen harrastamisen myötä on tekemisentapa vieraantunut käytännöstä ja liikunnasta.
* Jos tuttujen tutut käyttävät monimutkaisiin asioihin hidasta,e i aistit auki olevaa tekemisentapaa ja harrastavat sellaisai jatkuvasti, niin on hankalaa liikkua vikkelään aistit auki. Tarvittaisiin tuttuja ja tuttujen tuttuja, jotka käyttävät koulu- tai insinöörinmäkökulman tapaan nopeaa katseen mukana reaktiivista liikkumisen tekemisen ja ajattelemisen tapaa.
* Vanhuksilta kai muut odottavat jatkuvuutta, joten saman harrastuksen voi aina saada, jollei joku pidä sitä räikeänä tai asemaansa uhkaavana, mutta selkeitä alkuja tulee harvemmin, jolleis itten jonkun (nuoremman?) seurassa, kuin jonkun vetämänä lähde kurssille tnsm liikuntaharrastus käyntiin.
 * Ylirasitus ja flunssa yms tuovat katkoja nuorempienkin liikunnan harrastamiseen, joten vastaavasti niistä kai pääsee ylitsekin, mutta heikkokuntoisella palautumienn kestää piudempään. Siihen kai auttaisi peruskunto, jota esim. kävelyillä ylläpitää, ja liikuntaharrastukset viihen lisäksi.
* Jos on pitkään enimmäkseen istunut ja ajatellut sekä jutellut ja keskustellut, lukenut yms, niin tarttee kai eka saada touchi liikkumiseen, hyvä liikkumistapa, ja se kai merkkaa, että olisi käveltänä eri tavoilla ja kiinnitettävä huomiota siihen, että kunkin askellajin kävelee hyvällä tavalla, esim. reippaasti, hiljalleen, hölkäten, spurtti, kiirehtien, leväten, kantaen jotakin aika painavaa, kenties kantaen esineitä pinoon, paikoilleen tms, missä vaihtelee kantamisen ja levon askellajit. Sitten olisi kai hyvä olla monenlaista liikunnallisen tapaista, esim. tikanheittoa, soutua, veden kantamista,jossakin auttelemista, niin olisi liikunnallisuus elämänalueena eikä jonakin, jonak siinäsivussa hoitelee, melkein unohtaneena, että sitä onkaan. Jos vanhan (90-vuotiaan?) teoriaperspektiivi on suuri ja osaavainen ja kaappaa huomion, niin olsii kai liikuttava osin sen varaisesti jotakin sellaista, missä se ohjeista köäyttämään hyvää tervehenksitä urheilullista liikkumisentapaa, esim. loikka tms., ja kehittää siitä sitten urheilullisuus samoin kuin  nuoren teoriaperspektiivi kehoittaa kohtottamaan kuntoa.
* Jos on liikkuessa ohimenevä tuntemus, joka on kai kuin sydänlihaksen tulehdukseen liittyvä, niin se merkitsee, että silloin rehkii liikaa, on joko osin vajaakuntoienn esim. flunssassa tai sitten liikunta vain on nykyiselle kunnollesi liian rasittavaa, eli joka tapauksessa tarttee heti hellittää ja ei enää liikkua niin rankasti, vaan kohottaa kunto vähitellen alunpityäen esim. max 25% teholla tuosta. Jos kuntoa kohottaessa hellittää liikkeen lämpimäänpöpöisyyteen päätyen, vähän kuin hapenpuutteessa sammuen, niin on jokin pöpötauti tai liian helle, ja silloin ei kunto kohoa. Jso sen sijaan hellittää, kun menee kraah-mallisekis epäenergiseksi raatamiseksi, niin se on heikkoa kuntoa ja silloin voi hyvin harjoittelemalla kohottaa kuntoaan.
* Pappien liikunnallisuutta häiritsee se, että he ovat usein juuri ollet auttamassa jotakuta vakavasti sairasta tai onnettomassa elämäntilanteessa olevaa, joka saattaa edelleen nojata heihin, tai olleet juuri hautajaisissa ja omaiset nojaavat heihin tai jokin kuolemanjälkeiseen elämään siirtymisen vaihe on heidän huolehdittavanaan. Silloin on kai tilanne kuin olisi tuon toisen / noiden toisten seurassa liikkuessaan. Puiden vehreidenoksien opettama tervehenkinen vire on kai samalla parantava ja liikuntaan sopiva. Saisiko siitä tähän ratkaisun, kullakin samantapainen vire eri mnäärässä ja jossain määrin eri puoliltaan.

(Tautien ja vaivojen parannusohjeyritelmiäni, mm ihmeparannusohjeyritelmiä, terveisiin elämäntapoihin vertaamalla syntyneitä, sadoittain http://parantamisesta.blogspot.com )

* Lättäpohjaisilla/kovapohjaisilla kengillä juokseminen tms on kuin lattajalan liikkumista, aika toivotonta. Tarvitaan kimmoisapohjaiset lenkkarit, oikeat juoksukengät, niin niillä on hyvä liikkua, ne tukevat askellusta ja ketteryyttä sekä juoksemista, sopivat esim. tanssiaskeliin. 

* Vanhemmiten, kun taitoja ja kokemusta kertyy aina vain enemmän, niin uusia asioita voi ottaa vastaan isommalla tahdilla ja ymmärtää niistä enemmän, kenties olla itse vaikuttamassa niistä osaan, ja niin niiden painoarvo kasvaa, siis istumisen, lukemisen, median seuraamisen,keskustelemisen, kirjoittamisen ja taiteen tekemisen viemä aika kasvaa ja saa isomman painotuksen. Samalla jotkut muut kenties samanikäiset yrittävät pysyä mukana ja vain lukevat ulkoa ja ovat omalta kannaltaan katsottuna aika epämääräisen asian kanssa tekemisissä. mutta pyrkivät kumminkin dominoimaan, jotta tahti hidasdtuisi ja jotta muut eivät siasi asemaa heidän ylitseen. Liikunta kumminkin edellyttää, että itse ja seura tekisivät hyvällä laadulla, hyvällä ymmärryksellä ja käytänmnön hokjsottimilla & aisteilla eikä epämääräisesti muistista vaan, saati sitten satuja. 

* Lapsena ja teininä on elämä edessä ja niin tervehenksiyyteen satsaaminen on hyvä satsaus elämän varalle, moniksi kymmeniksi vuosiksi. Mutta sitten iän myötä ei enää ole itse avoinna niin kaille vaihtoehdoille ja kaikenlaisille elämäntavoille, -valinnoille, -kohtaloille yms, ja niin ei tsemppaa niihin kaikkiin, ja niin terveet elämäntavat tuppaavat tippumaan pois.'

* Katselin äsken pätkän videotaseniorien juoksukisoista USAsta, joissa mm yli satavuotias naine juoksi sata metriä, mutta meno oli lähinnä töppökävelyn tapaista. Olivat kaikki istuneet liikaa ja olleet kenties hoidettavina jossakin ja kiinnostuneet maailman mahtavista, jotka paljon istuvat ja joiden näkemykset vaativat sulattelua, ja niin yksilön hitaus oli pikemminkin ryhmän tavallisen elämän tuoma piirre kuin terveyudentilaan tai motivaatioon liittyvä. Niinpä liikunnan harrastaminen vaatisi kai erityisesti nuorempiin ikäryhmiin samasitumista, heidän ryhmäänsä kuulumista noin niin kuin vapaamuotisesti, ja ainakin kovin vähän liikkuvien ja hitaiden vanhempien ihmisten jättämistä pois samaistumisryhmästään, ainakin väliaikaisesti, ainakin liikunan parissa. 

* Jos kouluiässä oppi terveitä elämäntapoja koko ikäluokka koulussa ja harrastuksissa, osin muutenkin, mm säiden myötä, niin jos myöhemmin vanhempana on ollut paljon vaikeampi ylläpitää terveitä elämäntapoja kuin mitä olettaisi, niin voiko olla, että useat sairastavat ulkomaalaiset turvaavat suomalaiseen sairaanhoidon osaamiseen, jolloin elinympäristössä voi olla yllättävän monta ihmistä, joilla ei ole ylipäätään koskaan ollut kovin terveitä elämäntapoja, taipumusta niihin tai niihin liittyviä taitoja. Tällöin kai liikuntaa harrastavien, liikuntaa arvostavien, liikunnallisten, terveet elämäntavat omaavien, säitä osaavien ja terveiden ihmisten ryhmän tuki olisi kovin tärkeää omille liikuntamahdollisuuksille käytännössä.

* Vanhat ihmiset usein vaikuttavat siltä kuin heillä olisi jokin lukemista muistuttava tekeminen kesken tyyliin, että tässä välissä vain laitan tämän kirjan tuolle pöydälle ja jatkan heti sitten. Mutta niin, että tauko voi olla pitkä ilman että onnistuu uppoutumaan muihin tekemisiin. Pitävätkö niin seuraa nuoremmille kiinnostavien alojen ammattilaisille näiden työhön liityen, vai mitä ihmettä?

* Nuoremman polveb kanssa tekemisissä olevat, ihan jo lasten vanhemmatkin, ottavat yleensä nuoremmista mallia enemmän kuin vain kuuntelevat, mitä nämä sanovat. He usein ottavat mallia siitä, kun ovat nuorempien kanssa tekemisissä, mutta nuoremmat silloin yleensä venttaavat, että vanhempi ihminen on saanut sanottua sanottavansa, tais sitten sulattelevat tämän sanomia tai haikailevat muualle, ja niin vanhempi ihmienn ei tule ottaneeksi mallia tekemisen kohdasta vaan ventaamisen, seuranpidon tms kohdasta, ja niin hän hidastuu entisestään ja menettää taitojaan, menee tyhmemmäksi kuin tuo nuoremman polven ihminen.

* Vanhuksille kai tulee paljon vaikutetta nuorilta siksi, että he tai lasten vanhempien välitykselläkysyvät, että miten vanhus voisi, muttei sitten nuorelle ole selvää, että mitä voisi, mihin se liittyy, kun ei tunne vanhuksia, ja niin vastaa vanhusklisheitä eikä nuorten reipasta elämää kuvaten,  vastaa esim. että vanhus voi käydä kävelyllä ja lukea, kenties maalata. Mutta vanhuksilta siis puuttuu nuorempaapolvea sosiaalisesta ympäristöstään ja niin  tavallisen nuoren ihmisen kuviot ovat unohtuneet tarkoilta yksityiskohdiltaan ja siksi kysyvät saadakseen liikuntaa, tarkat aistit, tekemistä, elämänsisältöä tms. Ero on kai siinä, että vanha tekee lähes kaiken liian harkiten tai liian hajamielisesti, ja niin ei siinä yhtä aikaa voi olla liikunnallinen eikä oikein tervehenkinenkään. Nuori sen sijaan rampaa: menee ulos, käy jossakin, ramppaa raput taas ja vaikka vaihta atakin ja kiirehtii taas raput ulos että hei nyt voidaan lähteä, ja se on mahdollista, koska hänellä on liikuntaharrastuksia ja niistä peruskuntoa ja liikunnasta nauttimisen tottumus, eikä mieti tarkkaan kaikkea, vaan tekee jotain yksinkertaisempaa,perusjuttuja ja joutuu välillä korjaamaan, ja niin on tekemisen meininki muttei vaaraa muille.

* Jos ja kun on itse nuorempana ollutliikunnallinen ja harrastanut innolla liikuntaa, niin kun huomaa, ettei iän myötä liikuntaa enääniin harrasteta, niin itse kenties ryhtyy malliksi siinä ja koettaa keksiä, miten voisi auttaa muita, mutta silloin tulee jotenkin paperinmakuinen tyyliu ja käy kuin yrittäisi kaikkia saada yhtä aikaa liikkumaan eikä kutakin omia aikojaan, ja niin liikunta menee tauolle ja tuppaa jäämään pois. Jos sensijaanliikkuu ihan vain itseään varten, niin se sujuu paremmin. Oiskohan selitys, että muutkin ovat liikunnallisia olleet ja haluaisivat liikkua mutta neuvovatkin muita tai heillä on jokin este.

* Pikkilintu lähinnä vain istuskelee puussa ja on seurallinen, talvella käy lintulaudalla lämpimikseen. Eli terveet elämäntavat tai liikunnallisuus linnun mallin mukaan voi olla lähinnä löhöilevää ruokakeskeistä elämää. Tarvitsisi sen sijaan ottaa tavoitteekseen terveemmät elämäntavat kuin pikkulinnulla, terveet elämäntavat ikiaikaisen luontonsa mukaisesti, ideaalisen terveet, niin liikuntakin sujuisi paremmin.

* Unohtuukohan iän myötä monelta, että kullakin tulee olla oma tekemisentapa eikä tehdä kaikki yhdessä samalla tekemisentavalla.

* Voiko käsitys, että' liikunnan harrastamisen ehtona on liikunnan leimaaminen seksuaalisuudeksi, johtua osin siitä, että tarttee olla liikuntaharrastunut, etsiä loppuelämänsä meininkiä liikunnasta, niin liikunta sujuu hyvin, ja muuten kenties vain puolella mielellä. 

* Nykymaailmassa on teknologiaa kovin paljon. Matematiikka on huono vaikute havaintokyvylle ja realismille, mutta fysiikka sen sijaan on vaikuttanut kokemuspiirissäni olevan hyväksi näköaistille, sen tarkkuudelle, selkeydelle ja miellyttävyydelle sekä tilanhahmotukselle ja realismin tunnulle tekemisissä niin, että se on kovin hyväksi liikunnalle, esim. koulu- tai yliopistofysiikka.

* 30.6.2021   " I 122.   Some think that a gnome like or a goodcwayvto live means putting things in a certain way and keeping them in a certain way, but such life isn't happy and it makes one dum, brings thinking errors and does nit give possibility to good life and healthy kind of wisdom of life. Life is in the living, in living basic life without (in the first seconds?) caring how, and only then observing what is a good option or good ways of doibg, and growing to higher skill and greater happiness via that. "    learntalents.blogspot.com 

* terveitä elämäntapoja käsittelevästä kirjoituksestani 

 " 436.   My comment to a video called Living by Taiga rules

" The English voice sounds like a nurse wanting to learn so healthy ways of living. Nurses could try tge following. Walk a roaf watching the nature. Watch a tree by the road, observe it's structures, walk to it understanding that you are by it, then walk onwards with that tree ss a part of the landscape you are in, your past, your understanding of the world, then the same with the next tree etc in the landscape. Use this as a model of your way of learning, and then try running/sports with this type of thinking. "

"   opisuomalaisuus.blogspot.com

*  jotkut arvioivat ihmisiä ja näille kuuluvia oikeuksia ihan vain sosiaalusen silmän.mukaan ja pitävät reipasta iloista liikubtaa ihan vain lasten ja nuorten piirteenä, ja vanhemmat ihmiset taas liokittelevat äitimäisiksi tms pussimaisiksi koko ajan löhöäviksi ruokakeskeisiksi, jotka eivär enää liiku lasten tavalla muuten kuin lapsia varten vain. 

* 2.9.2021   Voi olla, että moni, jonka kerrotasn liikkuvan paljon  ei liikukaan tai ei ainakaan tsvallisen liikuntaharrastuksen tapaan. Niin heillä siis ei voi beedata. 

* 29.9.2021   Liikunnallisuus ja toimeliaisuus ovat ihmisen oman elämänviisauden varassa, ei jaetun vaan sen, mitä on itse onnistunut ymmärtämään, omin sanoin ja mikä itselle sopii, niin kuin yksilön tyylu, kun ryhmässä liikutaan. Eli se on ihan eri tekeminen kuin nuoremman polven opettaminen tai yhteisön yleisen taito- ja laatutason vaaliminen. 

   

* 31.10.2021   Huomion kiinnittäminen mittamäärällisyyksiin vaikuttaisi olevan liikunnallisuudelle hyväksi.

6.1.2022   Vanhuksella on kai liikkuessaankin usein mielessä monta tekemistä, asiaa tms yhtä aikaa, siis jos laskee samankokoisissa kimpaleissa kuin nuorehkona aikuisena. Siis vaikka keskittyisi liikkumiseen, on vainhahmotustottumus niin elämänfilosofinen tms. Kuhunkin tekemuseen, asiaan tms liittyy oma elekuelensä, oma vireensä ja rytminsä, dynamiikkansa, ajattelutyyppinsä tms, ja niin liikkumisen ryhti saa kohdittain vaikutetta niistä kustakun, esim eri seuduin kedkikehoa ja jäseniä, ja niin ryhti koostuu monesta reippaasta osatekijästä eikä vain yhdestä suorasta ryhdistä ja kedkikropan vireestä. 

26.3.2022   Liikunnan harrastaminen sopii kailuonnostaan siihen, kun kaikilla on yhteinen työmäinen perspektiivi ja sivistys, niin sen yhteisen näkökulman sisällä voi hyvin hsrrastaa liikuntaa niin kukn suositeltua on. Mutta jos iän myötä erikoistuu tsitotyöhön, jota muut eivät tee, tai jää työelämän mäkökuömasta pois, niin liikunnan tapaiseen suoraviivaiseen tai dominanttiin tekemuseen ei ole silloin varattu tilaa, ellei sitten rauhallusesti vain ja perinteisiä rsuhallisia lajeja vain  

*   Ehkä hidastaa paljon se, jos ystävätkin ovat vanhoja. Ehkei minun olisi pitänyt kohteliaasti nimittää villakoiraani vanhaksi, jos se vaikutti paljon nuoremmalta. Ehkä vanhaksi nimittämunen tuo vaikutteita itseä vanhempien ajattelemusesta, missä yleensä on niin paljon opeteltavaa aihiona vain, että se hidastaa paljon. 

27.3.2022   Sunnuntait eivät minulla ole olleet niin uskonnollisen tunnelmaiset kolmeen vuoteen, mutta tänään hoksasin, että sunnuntait voivat omalla tavallaan vahvasti tukea kunnonkohottamissuuntautuneisuutta yms

15.11.2022   Teoriassa luulisi vanhusten voivan liikkua ihan niin kuin nuoremmatkin, mutta tyylilaji olisi kai monimutkaisempi ja jossakin paatoksellinen ( tärkeistä aiheista kertomaan tottunut ) ja jossakin unohtelevainen ( yksinkertaisiin työläisiin teorianäkökulmiin kyllästynyt ). 

Sairauksiin ja jooa vammaisille on tuetääkseni iloa blogista www.parantaminen.info .

" 2.1.2023   Parikymppisenä harrastin innolla liikuntaa. Äsken huomasin, että olen jäänyt haikailemaan muiden tarjoamia liikuntamahdollisuuksia, jotka eivät kai koskaan olleet ihan sopivat, ja niin nykyiset liikuntamahdollisuuteni ontuvat sen verran. Aiemmin vain itse halusin kovin liikkua, ja juuri sitä puhtia kai liikuntamahdollisuuteni nykyisin kaipaavat. 

"

" X50.   27th of January 2023   If one as one ages gets more stuck and circumstancies prevent life, it helps to take a more independent approach and relying on healthy ways of living and civiliced wisdom pray that one could get one's course in life healthy again, something along the lines of the beauty of nature, beautiful music, good quality books, sports, etc.

"   learntalents.blogspot.com 

Huomioita liikunnasta

En ole viime vuosina harrastanut liikuntaa, kun en ole löytänyt siihen tilaisuutta, mutta koirieni kanssa olen kävelyllä juossut vähäsen aina välillä. Ja jokapäiväisenä tavoitteena liikunnallisuus on ollut.

1)   Tanssista opin jälkikäteen, että kehon liikkumistavan hahmottaa, kun miettii viimeaikaiset tekemisensä, niiden aihepiirit, kiinnostuksenkohteet, tunteet aiheineen, yms ja kiinnittää huomiota siihen, missä osin kehoa ne etenkin näkyvät ja millä alueella ylipäätään ja miten ne kehonkielessä ilmenevät mm asennon ja liikkumistyylin osalta. Se tuo helpotluontevat liikeradat, ainakin näin vähän vain liikkuessa vaikuttanut siltä, muttei se tuo niin hyvää oloa. Hyvä olo kai tarvitsee sen, että liikkuu päävireensä mukaan ja ikään kuin muiden vireiden & aiheiden seurassa, vähän kuin ne olisi vat henkilöitä, joiden ohitse juoksee tms.

2)   Oma jumppa kotona menisi kai vastaavasti liikunna halun virettä seuraten. Mutten tiedä, onko se sittenkään niin hyvä kuin liikuntaryhmään osallistuminen, kun ryhmässäon haasteita, tehtäviä, joiden tasalle nousta, eri vaativuuksilla, omia taitoja niin kasvattaen, kun taas oma jumppa on lähinnä omaan napaan tuijottamista, ei niin stimuloivaa, ei niin energiaa tuovaa.

3) Hyvä tapa lähteä liikkeelle on juoksemisen mielitekoa seuraten,kipaisten, sen rytmittämä'nä, sen motivoimanam sen tuomalla puhdilla. Ei ole hyvä pitää samalla seuraa, koirallekaan, vaan pitäisi saada koira juoksemaan erikseen, oman vauhdinhinkunsa ajamana.

4)   Venyttelyssä pitäisi tehdä hyvän eläväisen tunnelmaisin tavoin, eikä venyttää kuin jotakin viivaa tai muuta kraahh-mallista kohden, se ideanaan, sillä se on epäenergistä on onnettomuusalttiutta tuovaa elämään laajemmin, kun konkreettisessa tehtävässä olet ottanut epäviisaan ohjenuoran.

5)   Ajattelu tuo liikunnalliduutta, jis se painittaa työtehoa, lastua ja ikiaikaisia terveitä elämäntapoja, eikä vain ulkolukua, kaavamaisuutta, sosiaaliseen ympäristöön sopeutumista yms. 

Olisiko liikuttava samanrytmisesti tms kuin eläinlajit, joita ihailee?

Tuli mieleeni, että aikidossa,jota pitkään harrastin ja joka oli kovin kivaa, usein rynnättiin juosten tarttumaan toisen ranteesta kiinni ja juoksupyrähdys oli kiva. Onko se kiva siksi, että ihailen pikkulintuja, joille on tyypillistä pyrähdellä oksalta toiselle? Tiesikö aikidon perustaja tämän? Ottiko hän sen lajiaan kehittäessään huomioon? Kai sitä tosiaan on sosiaalinen ihailemansa eläimen kanssa vähän samaan tapaan kuin on sosiaalinen kanssaan samaa tekemistä tekevän ihmisen kanssa.

Olisiko liikuntaryhmän vetäjän oltava aika tyhmä?

Jos liikuntaryhmän vetäjä on ajattelultaan aika tyhmä, insinöörimäinen tai jotenkin lyhyesti ilmaiseva, niin liikuntaryhmän osallistujilta jää kai hänen ohjeitaan noudattaessaan paljon kapasiteettia ylitse ja ajattelu tuntuu tylsältä ja niin tulee liikuttua aistit auki hyvällä tavalla, omasta kapasiteetista ja omasta huomiokyvystä liikunnallisia lahjoja ja hyvää liikkumistapaa hakien, omiin tunteisiinluottaen. Vai vaatiiko tunteisiin luottaminen, että liikuntaryhmän vetäjä olisi tavallaan elämänviisas tai iloluontoinen? Ja jos olisi toisin päin, liikuntyaryhmän vetäjä fiksumpi osallistujia, niin jäisivätkö osallistujat miettimään ja sompailemaan sen sijaan että saisivat liikunnan riemua lapsellisen helpossa tehtävässä joka kuitenkin on antoisan monipuolinen ja kokemuksellinen.

Urheilijan terveys

Terveenä pysymisestä en ole laatinut montaakaan ohjetta, lähinnä vain maininnut jotakin tavallista terveistä elämäntavoista, mutta terveiden elämäntapojen kautta sairauksien ja vaivojen kiertämisestä, terveenä pysyttelystä olen laatinut monta ohjetta ihan vain arvauskiin perustuen: katso hakemisto blogissani http://parantamisesta.blogspot.com/ missä ja-sanan jälkeen parannusohje ko vaivaan pääpiirteissään. Nuo ohjeet ovat ilman lääkkeitä ja hoitoja ja auttavat heti (5min sisään lukemisesta ja ymmärtämisestä) huojentaen oloa, jos vaikuttavat ollenkaan. Siis terveisiin elämäntapoihin vertaamalla syntyneitä. Mitään siompaa paranemisen tunnetta ei kai tule, oireet vain leivenevät ja katoavatkin, joten kunkin tarttee käyttää omaa arvostelukykyään siitä, miten terve on - kai ottaa varovasti ja kuulostella, onko vaivaa tai vikaa, jos hetki sitten vielä oli. Ohjeita on jo kovin moneen tautiin ja vaivaan, 781 blogikohtaa nykyisin. Varsinaiset tekstit ovat numerojärjestyksessä eli laatimisjärjestyksessä hakemiston vieressä sadan kohdan kokoelmissa.

Esim.
"105. Toisten kivuliaat perspektiivit ja mukana eläminen23.8.2015
A261. Mahakivut ja elämänvalintojen korjaaminen tunteidenmukaisiksi   24.1.2016
175. Polvikipu ja polven pitäminen oikeassa asennossa  24.11.2015"

Parantamisaiheinen blogini  http://parantamisesta.blogspot.com/
Selaa sivua aika pitkälti alaspäin, niin löydät hakemiston, (jonka jälkeen on sisällysluettelo eli otsikot numerojärjestyksessä)..

* * *

27.10.2019   Eihän noi oo kyllä kuin sairauksien parannusohjeyritelmiä, joten sopivat lähinnä vilkaistaviksi ja sitten ko vaivan ja samantapaisten kohdat, jos itse tai tuttu sairastuu, ja jos joskus on lukutuulella niin voi näitäkin selata muutaman tai minkä verran vaikuttaa hyvältä. Mutta ensi sijassa olisi oltava tervehenkinen itse. Näitä tehdessäni on tullut vaikutetta sairaanhoitajilta (lääkärien vaikute ei minulle sovi vaan sairastuttaa, en itse sopisi lääketieteen alalle edes kokeillakseni vaan tuppaan sairastumaan, jos olen tekemisissä sairaiden tms kanssa) ja uskonnollisilta sekä vanhuksilta, joten paranemisen lopputulos voi olla pöhnäinen tai varovaisesti ottava, ei niin liikunnallinen moodi, mutta kai oma kokemus terveistä elämäntavoista ja liikunnan harrastamisesta voi sitten auttaa sen loppumatkan, vaikka ihan liikuntaharrastajan verran terve toki oli parannusohjeiden tavoite, mutta moni vaiva kuulosti niin vakavalta, etten, vaikka jonkin ohjeen keksinkin, niin uskaltanut sanoa, että voiko siitä jatkaa liikuntaharrastukseen miten pian,vaikka idea oli, että voi jatkaa liikuntaa ongelmitta.

Liikuntaharrastusten jatkamisest aikuisena

Aloitin liikunnan harrastamisen teininä ja harrastin innolla kymmenisen vuotta. Sitten liikunnan harrastamisen mahdollisuudet katkesivat. Osasyy oli, etteivät muut harrastuskaverit kaikki olleet niin innostuneita liikunnasta vaan vain sattuivat harrastamaan sitä ja miesväki tuntui tuumivan, että pitää ruuasta enemmän ja kenties punntiksesta ja että liikunnan motivaatioo oli saaada komean ylivoimaisen miehen asema (lösöön epäliikunnalliseen) naiseensa nähden. Niinpä he eivät jääneet tukemaan liikunnan harrastamisen mahdollisuutta laajasti vaan vain kaveeraamaan vanhojen kamujensa kanssa ja tiuskimaan/ilkeilemään muita loitommas tai huonompiin asemiin.
Moni kai tuumii, että on hyvä, että lapset liikkuvat, mutta ettei aikuisten kuulu liikkua. En oikein voi ymmärtää, mikä siinä on ideana. Lapsenahan opetellaan taitoja koko elämää varten eikä jotenkin lapsuutta varten vain. Mitenkäs aikuinen sitten olisi onnellinen ja pysyisi terveenä ja toimintakykyisenä, hyväntuulisena ja tervehenkisenä, jaksavaisena?
Jotkin urheilun esikuvista eivät tee reipasta työtä itse, jonka vastapainona liikunta olisi, että jee nyt päästään tuulettumaan, vauhdilla harrastamaan, vaan tekevät lösivää työtä ja tuumaavat, että on kiva, kun on nuorempaa paljon työtä opinnoissaan tekevää nuorempaa polvea ympärillä, niin siitä saa tuulahduksen virettä, jonka tienoilta pääsee hyvin liikkumaan. Mutta silloinhan tulee nuoremmille koulupakko tai pakko insinöörialoille siitä, että joku vanhempi kenties kiva ihminen haluaa lintsata työnteon hyvällä perushuomiolla ja vauhdilla kokonaan, ei edes puolta ytuntia päivässä sellaista raataa itse, ja niin tekee kokoaikaisen pakon muille, kun on muka viisaampi, vaikkei ole vaan epäterveempi, loisiva.
Tuosta kanssa seuraa, että joku haluaa pehmentää opiskelevan tai työtä tekevän lähestymistapaa ja niin miettii, että mikäs tähän ilmiöön sopisi ja laittaa siihen sitten kahvin tai syömisen tms alaisuuteen, ihan epäviisaan alaisuuteen nuo, jotka kokoa ajan treenaavat hyvää laatua ja elämänviisauteen pyrkivät, ja jättävät vapaan tekemisen, jota opintojen vastapainona kaipaa ja jota viisas kaipaa, jonka viisas on ansainnut, niin jättävät sen vapauden vain noille esikuville, jotka loisivat ja eivät tee hyvällä peruslaadulla, eivät koko juttua, ja niin jää koko elämänalue pohjaa vaille, vaille hyvää tasoa ja laatua, kun hyvää laatua tekevät ovat estettyinä sekä tyhmien alaisuuteen laitettuina ja viisaiden aseman ovat vallanneet lavastavat loiusivat.

Näin nelikymppisenä, joka ei ole viime vuosina muuta kuin koirien kanssa lyhyillä kävelyillä käynyt, niin käy niin, että muut, jotka kenties ovat auttavaisia mutta ajattelemattomia tai sitten "ihahaa"-tyypin pahanteossa, laittavat esikuvia sen sijaan, että saisin yrittää itse omalla tavallani,m siis esikuvia noista "näin ainakin saa harrastaa liikuntaa aikuisella iällä mutta vain mies", "minä saan työni puolesta tämän liikuntamahdollisuuden, tarvitsen sen vastapainoksi työlleni, mutta se on vain meidän työpaikalla", "eikö sinulla ole perhettä, minä olen näiden nuorempien myötä sen mitä olen liikkunut, muuten en tiedä" ja "tänne saa tulla mutta murhaamme ne, jotka eivät ole meidän porukkaa (esim. samalta työpaikalta)". Omin päin kumminkin, omalla tavalla, itseensä parhaana asiantuntijana luottaen, ja vaikkapa lintuun ja oravaan tai mäntypuun tunnelmaan, pääsee kumminkin ihan hyvin juoksulenkille, nauttii uimisesta, metsässä on kaunis hiihtää, yms.

8- lokakuuta 2019   On pidemmän aikaa ollut niin, etten jsotakin syystä ole päässyt aloittamaan juoksiharrastusta, mutta tänään juoksin koirani kanssa jonkin aikaa ja kivaa oli, jäi hyvä mieli ja hyvä olo koko päiväksi. Niin että kun huomasin muutaman keinon, joilla ylittää tacvallisia kompastuskohtiani liikunnan aloittamisessa, niin kirjaan niistä tähän jotakin.
Olin juuri pessyt lenkkarit pitkästiu aikaa ja ne olivat ihan kuivat, ja toki puhtaat sujat.
Huomasin, kun ajattelin, ettöä juoksisinko tässä vähän matkaa, että olin vaarassa luokittua ei-juoksevaksi, jopa sairastavien kanssa samaan, kuin pitäisivät minulle seuraa tai ihmiset näkisivät minut isiihen lokeroon kuuluvana. Ja niinpä päätyin, että vaikka alku takeltelisi, niin lokeroa on vaihdettava, että olen sentään juokseva ja juoksemisesta pitävä. Ja niin juoksin alun kankeasti ja sitten kun olin selvästi juoksevan luokituksessa jo aika lyhyen matkan jälkeen, niin kiikun kaakun juoksemisen sijaan sain omasta vanjasta juoksutavastani kiinni, vaikkei kunto ollutkaan yhtä hyvä.
Ja vaikka oli kivi kengässä ,niin juoksin kumminkin, niin oli luokitus tai tottumus että vaikeuksista huolimattaihan kivaa.
Vähää myöhemmin toista rupeamaa juostessani vähän matkan jälkeen alkoi koira juosta jalkoihini, ja silloin aika pian lopetin, niin ei tullut kiistaa koiran kanssa juoksemisen määrästä, se kun on tavallinen seurani ja on ollut kipeänä, niin että ymmärtää, ettei se ekala kertaa jaksa niin paljoa.

20. lokakuuta 2019   Voiko olla, että yhtään vanhemmiksi terveinä elävistä suurin osa tai kaikki ovat harrastaneet liikuntaa aika paljon, ja niin ikäryhmän tavallinen toive liikunnan määrästä on jo liikuntaharrastuksen verran, eikä erikseen liikuntaharrastukseksi nimettävä? Että tulee jokin irstiriita, jos muutkin haluaisivat liikkua, mutteivät saa, kun siinä tuntuu olevan jokin sosiaalinen tai muiden elämäntavoista johtuva este, mutta jos onkin niin, että haaveet monella liikunnan määrästä ovat suuret? Muttei kai kaikilla, etenkään ulkomaalaisittain elävillä.

Rehkimisestä hyvään oloon

Oli tietokone rikki, kirjoitin vihkoon ja siitä tuli erityylistä.

Ks. kirjoitukseni liikunnan jälkeen palautumisesta.

Myös liikkuessa, eikä cvain liikunnan jälkeen, kun on jokin enemmän lihasvoimaa vaativa kohta, joka helposti toisi kankeutta touhuun, niin heti sen jälkeen seuraavilla sekunneilla tuo hyvän lon ja on tilannehahmotukselle sekä liikunnallisille lehjoille hyväksi, jos on jonkinlainen osittainen rentoutuminen, "Huaah-tunne verenkierron toimiessa paremmin, huomion piirin ja liikemahdollisuuksien kentän laajeneminen, tasapainottuminen, kokonaisuuden osien hahmottuminen oikeissa yhteyksissään ja tunneölmalle tilaa sen, mitä sen kokonaishahmo kaipaa (siis esim. juuri käytetyt lihakset ei lötköinä cvaan tilanteeseen sopivan tunnelmaisina, liikunnallisuuden kannalta hyvin ja olon), jolloin laajempi ympäristö jää maisemakatseen ja rentouden, herkkyyden tasapainotajulla ja lähellä tunnelman alue tunnelman mukaan. Samalla raajat hyvin, lihaksille tilaa ja hyvä asento, hyvä liikkua ja hyvän olon tuova. Vähän kuin varioiva polku. Ja sitten jatkaa tavalliseen tapaan,jäämättä lötköksi (edes siinä välissä) taihuteroksi, vaan pikemminkin reippaillen.

Luontevan liikkumistavan löytämisestä

Liikkeet kulkevat kaikista luontevimmin tunnemotivaation suuntaan sellaisella tyylillä,elekielellä kuin tuon tunnemotivaation tunnelma, hahmo on, esim. jos ajateltu,niin ajatellun hahmontunnelmainen, ja jos tekemiseen tempautuva niin hyvin sujuvan tekemisen tunnelmainen uoma,meininki.
Tavallisesti ihmiselläon monia eri tuntuita eri asioista ja samoissakin asioissa muutama eri puoli, josta tuntee jotakin, ovat siis erikokoisia aihepiirejä yleensä. Näinluontevat liikkeet koostuvat kimpaleista,alueista,joissa jokin tunne silloin näkyy, tuntuu elekielessä ja siltä kohden on siis sen tunteen mukainen liikkumistapa ja luonteva suunta.Ja toisella kohden kehoa,rytmiä jne erityisesti niillä toisilla elämänalueilla näkyvien tunteiden mukainenmeininki, liikkumistapa, tunnelma, vire. Keskeisessä roolissa ovta isoimmat vatsan seudullasilloin tuntuvat tunteet. siis lähinnä tilannekuvaanliittyvät: olisikiva kipaista nyt tuonne tms, tai iso tunnevire, joka silloin ononkuin maisema jossa kuljetaantai nähdyn maiseman väri, valaistus,tunnelma.

Rintojen hölskymisen välttäminen juostessa

Sanotaan, että rintojen hölskymisen välttää juostessa, jos on hyvät rintaliivit, mutten ole huomannut rintaliivien vaikuttavan asiaan vaan juoksutavan. Rinnat hölskyvät, jos juoksee kuin pomppu,pomppu,... Välillä rinnat taas eivät hölsky ollenkaan vaikka juoksee niin lujaa kuin pääsee (en nyt niin kamalasti ole liikuntaa harrastanut, lähinnä vain käynyt koirien kanssa kävelyllä, jolloin joskus juossut kappalkeen matklaa). Ero on todella suuri, eli välillä on mukavaa ja ongelmatonta, ei edes huomaa koko kysymyksen olemassaoloa, ja toisen jkerran taas rinnat hölskyvät ongelmaksi asti. Hyvällä juoksutavalla tässä suhteessa on kai rintakehä vähän kuin edempänä tai hiukan röyhistetty, ja jalat kai saattavat juosta asterixmaisesti. Kanssa jos juoksee samantapaisesti tyylistä ja juoksutavasta toiseen vaihtaen kuin kovin epätasaisella polulla kulkee väliin askeleen pari  alas, tai sivulle tai ylös, niin sellainen koko kehon koordinaatio on tuntunut menevän hyvin. Huonosti taas menee, jos kulkee kuin kassia kantaen ja ajatellen, että nyt rinnat hölskyvät, oijoi miten voin näin juosta. Eli luonnollinen liikunta,  vaikkapa spurtti on mennyt hyvin, vaikka olisi vaihtelevaista ja koordinaatiokykyä vaativaa, mutta tasainen suorittaminen ei, koska siinä väsyy, uarutuu, ei tee rintojen kannalta hyvällä tavalla. Samalla lenkillä ei siis ole ollut vaiheita, jolloin rinnat hölskyvät ja jolloin eivät hölsky, vaan ongelma tai ongelmattomuus on ollut koko sen kerran, ja ongelmat ovat usein tyulleet sosiaalista kautta muilta, jotka haluavat pitää hölskyvää juoksua perusversiona tai olettavat, että ongelman voi parantaa samalla lenmillä ihan vain neuvoa kysymällä, vaikka oikeasti tarvitsee lähteä aivan erti kerran aivan eri merkeissä uudelleen ennen kuin saa kyllin eri meiningin.

9. 11.2018   Huom, nyt marraskuussa on liukkaita kelejäjajos yöllä onollutpakkasta, niin saattaa jossakinolla yksittäinenkohta jäässä, vaikka muuallaolisi sulaa. Talvella kun on aurattu lunta,voi auran jäljiltä ollayksiuttäinenkohta kovinliukas, vaikkei näytä erilaiselta, aura onkai siinä ollut kuumaja niin onsyntynyt jäinenkohta.

Liikuntamahdollisuuksista

Viime vuosina en ole liikkunut, koirien kanssa vain aikalyhyillä kävelyillä käynyt. On olo kuin liikuntaharrastusmahdollisuudet aina kahmittaisiin pois, ja niin kai käy, jos itsellä on jokin onnistunut versio kovin laajalti halutusta asiasta, milloin siitä olisi hyvä laatia helppoa oppimateriaalia koko joukolle, vaikka olisivat aloittelijoitakin. Aiemmin liikunnanharrastusmahdollisuuteni olivat hyvät, joten tässä siitä jotakin:
Harrastin liikuntaa Helsingissä, joka on paikkakunta, jolla olen kasvanut, ja kovin akateemisesti suuntautunut, sivistystä kunnioittava ainakin aika isolta osin. Aluksi en ollut ollenkaan taitava liikunnassa, mutta vuosiuen harrastamiusen myötä opin. Harrastin japanilaisia taistelulajeja ja japanilaiset kai osaavat tuoda elämään liikunnanharrastusmahdollisuuden ainakin nuorille. Japanilaisissa lajeissa on kaunis ideologia, kovin tekemishenkinen ilmapiiri ja vetäjä, joka selittää kaiken ensin mutta kukin tekee itse omalla tavallan ja pitää taukoa, jos on jokin vamma, väsyttää tms. Taistelu-ulottuvuus tuo kanttia henkisessämielessä ja kauniin filosofian noudattaminen hyvässä hengessä tuo luvan harrastaa liikuntaa, aggressiiviseksikin luokiteltua. Liikunta parantaa fyysistä kuntoa, mikä lisää työ- ja opiskelujaksavaisuutta paljon.
Liikunnan kuuluu olla mielitekojen mukaista tyyliin "kipaistaanpas tuonne", hetken mieliteosta syntyvää ja harmitonta niin kuin lämpimikseen liikkumisen kuuluu olla. Liikunta parantaa paljon talven ja etenkin syksyn ja kevään ulkoilun lämpimänä pysymistä.
Liikunta ei sovi yhteen seuranpidon kanssa tai menevät jähmeiksi paikoillaan pysytteleviksi liikkeetja liikunna mieliteko puuttuu, mutta jos seurasi kannattaa liikuntaharrastustasi ja on kenties joskus itsekin harrastanut samantapaista, niin hän voi toivottaa lähtiessäsi treeneihin vaikkapa että "Pidä hauskaa!" ja niin on tavallaan seurallisuus sovitettu yhteen liikunnan harrastamisen kanssa.
Pop ja rock musiikki kai sopii liikunnan vauhdikkuuden kanssa yhteen, siis muussa elämässä kuunneltuna.
Vaatteina pitäisi olla väljät verkkarit tms, ei ihonmyötäiset kuten naisilla usein, sillä kehotuntemukset on voitava erottaa vaatteiden aiheuttamista tuntemuksista.
Liikkuessa ei saisi näytellä yhtään vaan olisi tehtävä kunkin itse, omalla tavallaan, aidosti.
Liikkumisen ei kuulu sattua yhtään, ei edes hetkellisesti, vaan kipu on kehon varoitusmerkki väärästä liikkumisen tavasta. Onnistuessaan liikunta tuo kovin hyvän olon, sekä liikkuessa että jälkeenpäin. Jälkeenäin olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että keho palautuu hyvällä tavalla, kuinka kauan se nyt sitten viekään.
Liikuntaan saa kuulemma helpommin mahdollisuuden kuin urheiluksi nimittämäänsä.
Mutten tosiaankaan ole viime vuosina liikkunut melkein yhtään, kun täällä on vaikuttanut olevan olalla vaarallista liikkua ja harrastusryhmät tuovat samanmielisten tuen liikunnalle. Terveiden elämäntapojen kannattajat yleensä arvostavat liikuntaa.

Urheilukatu vai Urheilutie

Tässä vieressä,missäkerrostalossa asun, on kai samanlainen  kerrostalo mutta Urheilukadulla. Muttei se näytä tuovan urheiluharrastusmahdollisuuksia vaan pikemminkin sana-assosiaation "Jos urheilet, niin saat katua, nimittäin kuolet (murhaamme sinut), kun menet sisälle." Murhia näyttää taloissa olevan eikä urheilevia, ei edes koiranulkoiluttavia muita kuin murhia tekevän oloisia. Pihalla leikkii kaksi poikaa mutta murhatyylillä, ja kun on muita lapsia kylässä, niin juoksevat vieraat itsensä puhki, kokeilevat kai Elmo-nimeä, ja menevät sitten sisälle kylään ja tunnelma on, että heidät murhataan ja syödään, väki kun vaikuttaa tropiikista muuttaneelta, ei suomalaiseen tapaan urheilusta ja liikunnasta nauttivalta. Tavallaan tuo Urheilukatu- nimen katumisdassosiaatio siihen sopii, urheiluksi jää johonkin rappuun sisälle meneminen, muttei stten urheilumahdollisuuksia olem, vaikka luulisi. Pikemminkin olettaisi monen liikunnasta pitävän kuolevan noin vain kuin mikäkin märkä läntti, lösö läski, vaikka on liikuntaihmisiä.
Nyt maalataan talon julkisuvua, peitettiin entiset vaaleat punertavat ikkunoiden välissä, vaarasuoran raidan pätkät siis, ja tänään maalattiin talon kauempaan päätyyn harmaita ja ruskeita pystysuoria raitoja ikkunoiden vällinn kuin mikäkin neuvostoliittolainen laitos. Onkohan se siksi, että harmaa ja musta tarttee sulkea pois värivaihtoehdoista vai siksi, että joku pitää laitosmaista työte tekeviä urheilulle myötämielisinä, mutteivät he ole vaan laitosmaiseen työhön ja laitosmaisiin opintoihin pakottavia,eivät muunlaisille urhielumahdollisuuksia tuovia, ja heillä kai on liikunta siksi, että heiltä toivotaan lisääelämänviisautta, mitä liikunnan harrastaminen parantaa, lisää arkijärkisyyttä ja tuo konkreettisia havaintoja siitä, miten maailma toimii.
Nyt jää työ tauolle viikonlopuksi, kai puolivälissä tätä näkyvää ulkoseinää. Aamummalla, kun kävin kävelyllä koirien kanssa, niin ne tuntuivat kokeilevan väitettä, että pystysuorat raidat tai venäläinen nuori mies olisi vaikkapa rappusten kiipeämisen mielessä edullinen liikunnalle, muttei raita ole edullinen, sillä se on vain suorakulmio tms, ei liikunnan ohje. Sitä kuin uoksurataa noudattavalle lonkkien ja polvien liikeradat ovat summittaiset, jolloin liike menee osin ieleen ja on kivulias. Paljon parempi liikkumiselle on pelkkä väri, esim. nuo punertavat mukavan asumisen tyyppiset raidanpätkät, eivät pöperöiset vaan selkeämmän hahmotustavan ja suuremman taidon tyyppiset sävyltään. Tunteiden mukaan kun liikkuu, niin liikerata menee tunteen suuntaan kullakin kehonkohdalla ja kunkin motivaation viemänä,se ei siis mene yhtä linjaa ja motivoidu toista vaan suoraan motivaation suuntaan, mikä on liikkumiselle hytväsi. Kutomisen opettamisesta opin, että liian vähän kiinnostusta puuhaan tuo tikulla sormeen jatkuvasti -meiningin, mitä nuo pystysuorat raidat musituttavat, kun taas hyvän verran huomiota tuo mukavan olon,liikkuu kuin huomaamattaan jatkuvasti liikeradat oikein, niin kuin nuo punertavat vaakaraidan pätkät, mutta sitten lisäpuhti niin kuin oranssi ja pitempi liikuttu matka niin kuin vihreä jäivät puuttumaan. Toisaalta punertavasta vaakaraidasta sai ehkä käsityksen, etteivät kaikki täällä pidä urheilusta ja niin on oltava varovainen.

15.9.2018   Pysty- tai vaakaraidan tai niiden pätkät eivät siis liity liikunnallisuuteeen, vaan pystyraidat sopivat kurssimaisesti opiskeleville, "Odotas kun seuraavana vuonna päset ylemmälle luokalle.", ja vaakaraitojen pätkät maisemamaisesti hahmottaville, siis elämää itse ymmärtäville, oman ymmärryksensä ja näkemyksensä varassa eläville, eikä vain tiedon yms kurssiopin kuten pystyraidat. Eli ero on siis siinä, miten laaja-alainen ymmärryksesi on ja mihin tapaan uusi oppi kertyy vanhan päälle vai samaan kuvaan. Samantyyppisessä kuin oma luonteva lokerosi viihdyt ja voit hyvin puuhata, mutta ihan erityyppisille muotoillussa on hankalaa,kenties mahdotontakin, ihan kuten täysin vieraan maan kansalaisille suunnitelluissa paikoissa, jutuissa.

"Liikunnalliset värit ovat: 1 punertava mukava selkeän tunnelmatajuisesti hahmottava: koordinaatiokyky ja vammojen välttäminen, 2 oranssi: vauhdikkuus, tunteenomaisten mielitekojen seuraaminen, aistit auki ja liikunnan ilo, ja 3 vihreä: pitempi kuljettu matka, maisemakatse, käytännönläheisyys ja maailmankuva mukana."