sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Liikkuvuuden ja kunnon ylläpitämisestä vanhemmalle väelle

Parantamisaiheisesta blogistani http://parantamisesta.blogspot.fi terveiden elämäntapojen kirjoitukseeni http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html lainattuna:

123. "Liikkuvuuden ja kunnon ylläpitämisestä
Yleensä, kun on tietty kunto, niin sensuuruisia rasituksia kestää ongelmitta mutta paljon suuremmat rasitukset laittavat koetukselle. Eli jos saa ylläpidettyä kuntoaan ja ehkä liu'utettua sitä hiljakseen paremmaksi, niin on piudemmän päälle paljon paremmassa kunnossa kuin jos antaa puhdin lopahtaa tai jos matkii hiukan tai paljonkin huonommin liikkuvia samanikäisiä, joilla esim. on jokin sairaus ja pitkäaikainen liikkumattomuus taustana. Käsittääkseni liikuttua saa, kun on liikunnallinen fiilis, vaikkei välillä liikkuisi paljoakaan ja vaikka enemmät liikkumiset olisivat lähinnä yksittäisiä. Liikkumista puolestaan estää jumiutuminen ja liika rasitus voimiin nähden. Jos on kroppa jumissa ja mieli sen myötä jumissa myös, niin jo päivittäisistä askareista tulee työläämpiä. Jos sen sijaan väliin liikkuu aina jotakin pelkästä liikkumisen ilosta, vaikkapa askel tai muutama kevyemmin huvikseen jonnekin väliin tai kun siltä tuntuu niin huiskaiseen käden ohimenevään venytykseen yms, niin liikkuvuus jää ajan myötä paljon paremmaksi ja mieli virkeämmäksi. Jos polveillen päivien kulkuun lisää sitä sun tätä liikunnallista vaihtelevanmittaisia pätkiä vaihtelevaista liikuntaa, niin peruskuntoa voi ajan myötä kohottaa ilman, että menee rehkimiseksi, joka ehkä johtaa motivaation lopahtamiseen tai johonkin vaivaan, johon keveät mieltymyksenmukaiset liikkeet siellä täällä toisivat peruskunnon, jolla selvitä ilman ontumisia ym vaivoja. Jos tällä tavoin ajan myötä lisää hiukan liikuntaansa, niin ehkä sitten jos on välillä jotakin vaivaa, niin ajan myötä jää kumminkin iahnn liikkuvaiseksi, suunnilleen entiselle tasolleen."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti